Tämä Venuksen kaveriksi tehty rannekoru odotti lukkoa vaatimattomasti reilun kuukauden. Se on välillä niin pienestä kii...
Äiteellä on huomenna synttärit ja oltiin siellä tänään lihapatojen äärellä, nam. Äitee sai lahjaks kivituikun, mitä oli toivonut. Ja tekaisin aamulla vielä muutamat korvikset lisäksi. Nää ekat on tehty aikaisemmin, en muista onko niistä ollut kuvaa täällä. Lumihiutaleobsidiaani rondellit ja hopeaa.
Dumortieriitit ja hopeaa.
Mv-helmet ja hopeaa.
Waude, nämä ovat niin kauniita.
VastaaPoistaTosi sievä rannekoru! Välillä nuo korujen valmistumiset on pienestä kii ja alkoipa sitten Samuli Edelmannit soimaan päässä ;)
VastaaPoistaVenusperhe, mikä sen mukavampaa.
VastaaPoistaKauniilla korviksilla äitiä hemmottelet :D
Koomista, minulle tuli sanavahvistukseksi venas ;)
Oih, tuo rannekoru on ihan henkeäsalpaavan kaunis! Ja korvakorutkin ovat oikein sieviä :)
VastaaPoistaOih! Rannekoru on kyllä tajunnanräjäyttävä. Täydellinen.
VastaaPoistaRannekoru on upea, ja korviksista eniten pidin alimmista, sievät ovat!
VastaaPoistaKaunis rannekoru ja lumihiutaleobsidiaani on noissa korvakoruissa hieno!
VastaaPoista...ja sit tää tahtois tuon rannekorun kans... Kertakaikkisen upea!
VastaaPoistaNämä kaikki ovat mielestäni tosi ihania... Nuo toiseksi alimmat korvikset voi lähettää mulle, kun tuohon rannekoruun on jo niiiiin pitkä jono!
VastaaPoistaKaunis rannekoru ja tosi nättejä korviksia! Tyylikkäitä.
VastaaPoistaKiitos kaunis <3
VastaaPoistaVenuksen kamu on tyylikäs. Myös livenä, vaikken oo mitään sanonu. Mitäs minä, hiljanen tytteli...
VastaaPoistaJa tuo dumortieriitti se vaan on niin mun mieleen, niin mun mieleen... Varo vaan, etten tuu joskus varastoilles.