Vain elämää

Hippasen sivuaa televisioohjelmaa tämäkin päivitys. Vain elämää oli yksi parhaimmista syksyn televisio-ohjelmista. Jaksoakaan en katsonut kuivin silmin. Elämän makuinen ohjelma kaikkine värikirjoineen niin kuin seuraavat rannekorutkin.

Tästä se ajatus sitten lähti. Ehheehhee, satsi "ilmaisia" "kiitoslahja"helmiä. Kröhöm... eihän näitä varten ole montaa helminauhaa pitänyt tilata. Kippasin siis kaikki (löytämäni) ilmaishelmet laatikkoon ja tarkoituksena tehdä vain ja ainoastaan niistä rannekoruja. Allaolevassa aarrelaatikossa "ilmaishelmet" Kyllä niihin rannekoruihin tuli sitten myös vähän nauhoja availtua.

Ihan ensimmäistä kertaa tein rannekoruja joustonauhaan. Se joustonauhakin oli vähän hakusessa, kun oli ostettu joskus kaukaisessa menneisyydessä. Kävi taas mielessä ettei se järjestelmällisyys ole välttämättä pahe.

No nih, pläjähti kuvat vähän nurinkurisessa järjestyksessä. Tässä ei ainuttakaan kiitoshelmeä vaan messuilta hamstaamiani kalkkiturkooseja ja marinoituneita puuhelmiä.

 Puuhelmiä ja ruskeankirjavaa helmeä lukuunottamatta kaikki aarrelootasta.

 Tässä taisi olla ihan kaikki siitä aarrelaatikosta, varsin värikäs etten sanoisi.

 Tumma kuin eebenpuu ja kalkkiturkoosia.

 Tämä oli kokonaisuudessaan aarrelootan helmistä.

 Puuhelmet nauhoista ja loput aarrelootasta, tää on niin mun näköinen korunen.

Nämä sammalnallet lähti reissaamaan maailmalle. Ihan kuivin silmin en onnistunut tässäkään. Vasemman puoleinen meni pienelle enkeliprinsessalle. Tämä oli liikuttavin tilaustyö ikinä. Oikeanpuoleinen poju nalle on menossa pukinkonttiin jonnekin päin Suomea.

Puikoissa suhisee

Koruja on tullut tehtyä mitä vähimmissä määrin. Muutamat korvikset kuitenkin, nämä menee vähän rimaa hipoen 101-korvishaasteeseen. Vaikkakaan toistaminen ei ollut tässä haastessa kielettyä. Liki samanlaiset tuli tehtyä aiemmin, silloin tuon renkaan paikalla oli sydän. Savukvartsia ja hopeaa, pari 46

Parit 45-44. Löysin "jämälootasta" pätkän 0,6mm hopealangasta tehtyä piinaa, siitä sitten parit korvikset, höystettynä hopeisilla rondelleilla joissa pikkuruiset swarovskin kiristallit. Näissä muuta ero ole keskenään kuin toiset on vähän pidemmät.

Puikkoja on heiluteltu. Facebookin käspaikka sivulla oli krokotiilivirkkauksella tehty huivi. Se aiheutti tahtoo ilmiön. Minä ja virkuukoukku ei olla ihan parhaissa väleissä joten halu oli kova ja eikun virkkuukoukun kesytys ohjelmaan. Lankakauppaan ei päässyt siltä seisomalta, mutta ensiapu löytyi kotoa. Malli sinällään ihan kiva, mutta lopputulos on tönköhkö.

 

Pöllömanian riivaamana krokotiilinsuomut alkoi näyttämään pöllönsulilta. Siitä se ajatus sitten lähti. Ajattelin että näillä voisi koristella vaikka lapaset. Pöllöt vai pöhköt.... mihinkään nämä ei vielä päätyneet kun tuppas jo seuraavaa ideaa.

 

Ja se ajatus lähti sitten totaalisesti lapasesta.... Neulotut pöllölapaset, pääliosassa krokotiilivirkkausta.

 

Joo täällä mennään ihan pöllöillen. Pöllömäistä menoa kirjaimellisesti. Neuloin ja purin, neuloin ja purin. Neuloin kahden pipon verran ja vain yhden sain aikaiseksi. Sellasta se on kun suunnitelee tehdessään. Kaikessa pöllömäisyydessään, oma malli. wowen owl hat, crochet oel mittens

Laskujen mukaan seitsemännet sukat puikoilta ulos, jos ei jopa kahdeksannet tältä syksyltä. Kaikkia en muistanut kuvata kun muutama pari lähti jo eteen päin. On perussukkaa, kääntövartta ja nilkkuria.

Äireelle piti ommella uudet verhot keittiöön. Koska täällä tursuaa kaapit ja nurkat rouvaskaisen harrastemateriaaleista, otin tehtäväkseni ettei tilkkuakaan jätetä. Ja sainpa samalla omista varastoista myös hiukan vähennettyä kangasta. Uusien verhojen lisäksi, äiti sai kaksi kaitaliinaa, kaksi tyynynpäällistä, mikä lie säilytyspussukan ja viimeisestä tilkusta tein vielä nuppikukkaron. Niin pikkiriikkinen pala jäi kuviokangasta, ettei tarvinnut pähkäillä tulisko tästä vielä jotain.

 

Yks sammalnallukka vielä edellisten kaveriksi. (heh, näyttää kyllä kuvassa hieman huonoryhtiseltä tämä kaveri) Se on moro! Kaveri FB:ssa meinas et tää näyttää siltä että on ihan jurrissa, täytyy varmaan asetella sille sitten karhu tölkki tassuun.

Sammaleesta on moneksi

Ilman turhia lätinöitä, kuvat puhukoon puolestaan.

Yksinkertaista ja helppoa. Laitetaan ruukkuun hiekkaa tai multaa ja peitetään sammaleella.

Sammalpuu

Runsaudensarvi jäkälällä. Vois olla kanervalla tms. kans kiva.

Ihan varmaan mulla on lehti jos toinenkin missä olisi ohje sammalnalleen, mutta ne on jossain. Siellä on kyllä paljon muutakin ;) Eipä auta kuin kokeilla, sammalnalle harjoituskappale nro 1. Runko kanaverkosta, sisälmys täytetty sammalleella ja mullalla. Korkeus n. 40cm.

Sammalnalle 2. Runko muotoiltu kanaverkosta ja päällystetty sammaleella. Nalle vai heikkopeikko :) Tuo heikkopeikko tuli itselle kuvasta mieleen, joka on hahmo 70-luvun lastenohjelmasta.

Sammalnalle 3. Korkeus n. 25cm

Enkelinsiivet jäkälästä ja kanaverkosta.

Talvi kuiskii tulevaksi ja villasukkaneulomukset aloitettu perussukilla. Sopivan aivotonta puuhaa telsua katsellessa.

Ei pöllömpää, tällä kertaa lapasten muodossa. Pesukoneessa huovutetut, lanka Novitan Puro. Ei ihan idettiset mutta samaa sukua kuitenkin ;) owl knitted felted mittens