Miksi minusta ei tullut suurta taiteilijaa

Tässä ensimmäinen säilynyt piirustus, jonka olen tehnyt 1-2 vuotiaana, sanomista tuli jo tästä. Kun tietenkin piirsin koko sivun ja alaosa olisi pitänyt piirtää vasta vuoden päästä.

Tästä muutaman vuoden päästä, toteutin itseäni piirtämällä mustalla paksulla tussilla rappukäytävän seinään. Tein tämän tietenkin omaan kerrokseen, kotioven viereen. Muistan kuvan aivan elävästi piirsin kissan, talon ja kukkia. Ja kuinkas muuten, kirjoitin kissan kokoisilla kirjaimilla UNA. Eli oman nimeni väärinpäin. Sattuipa siivojakin sopivasti paikalle ja tivasi minulta kiukkuisesti; olenko minä piirtänyt seinään. Minä siinä seisoin kädet selän takana, ja vastasin; eeeen ole. Niin mutta sinulla on tussi kädessä! Niin mutta tästä tulee sinistä. Plingplom, ilkeä ja vihainen siivooja täti soitti meidän ovikelloa. No eipä ilahtunut Esko-enokaan taideteoksestani. Eikä kyllä äitikään kun tuli töistä kotiin. Selkääni en saanut mutta kuulosuojaimille olisi ollut käyttöä.

Eli olen ollut väärin ymmärretty taiteilija jo lapsena ;)

Ei vaan syy taitaa kuitenkin olla se että olen kaikissa tekemisissäni perfektionisti. Mitä tulee ”kuvataiteeseen” niin löydän aina tekemisistäni jotain vikaa. Kaappeja siivotessa löysin tällaisen lyijykynä työn. Enpä jaksanut kikkailla kameran säätöjen kanssa, kaipa tästä jotain selvää saa.
Olen tehnyt tämän ja seuraavan joskus 90-luvulla.

Tämän on taas ukko kulta pelastanut ja laittanut saunamökin seinälle. Kuvassa on jotain heijastumia ja värit väärän sävyiset. Mutta enpä jaksanut tämänkään kuvaamisen kanssa kikkailla enempiä.
Tämä oli tehty vesiväreillä. En edes muista koska mulla olisi viimeksi ollut kynät / värit piirtämistarkoituksessa kädessä (Ja tähän ei lasketa loputonta, vihkojen kulmien sotkemista ;)

Viikonloppuna on tullut koruiltuakin, on väännetty mm. Nikama ja Lituska ketjua. Yhdet huopatossut tuli tehtyä tänään, odottelee tuolla kuivumistaan. Kuvataan kun ehditään.

Ai niin, olohuoneen telkkari otti ja hajosi. Johan sillä olikin ikää kokonaiset 4-vuotta, kele. Hemmetin kalliiksi se tulee jo ennen kuin on korjaamossa. Tulipa sitten aamukahvi hörpittyä koneen äärellä ja eksyin iiiiihan vahingossa Helmiliinan putiikkiin. Tulipa keskimääräistä kalliimpi aamukaffe ;)Mut sehän ei voi olla mun syy, eihän?? Vaan sen hemmetin rikkinäisen television.