Teema sormus

Tuolla naamakirjan puolella tulikin jo selväksi että äidin mieliharmi tuli kaahanneeksi korttinsa. Oma olotila vaihteli ensin epätoivon ja äärimmäisen **tutuksen välillä. Mutta kun asialle ei enään mitään voi, niin virnuillaan sitten ja ollaan tyytyväisiä että vain kortti meni. Kyllähän niitä kilometrejä ehtikin tätä ennen kertyä, ensin mopolla 14 000km + kevarilla 11 000km. Ehkäpä olikin aika pysähtyä hetkeksi. Tekstin sormukseen poika sai valita itse, kortiton ja sydänkin piti siinä oleman. Itse ehdotin tekstiksi mm. nuija tai tosi nuija. Huumoria tolta pojaltakin löytyy, sormus meni heti käyttöön ja näyttää sen lippiskin olevan samalla teemalla. Siihen on tekstattu EB on siististi cool + kortiton. Tuija hauskasti kommentoi FB:n puolella, että tästä saattaa tulla perintösormus. Kunhan ei vaan periytyisi pojalta äidille =o)

No toistaiseksi poika ajaa sinisellä bussilla, uaaa

Pelkkää hopeaa

Ensin tilaustyö sukulaismiehelle. Hayabusa tarkoittaa japanin kielellä muuttohaukkaa, jonka nopeus voi olla syöksyssä lähes 400km/h. Japanilaisilla on myös samanniminen avaruusluotain. Sukulaismies ei kuitenkaan ole lintubongari, eikä myöskään astronautti tms. =)
Vaan hänellä on maailman nopein tehdasvalmisteinen Suzukin Hayabusa moottoripyörä. Tein riipuksen 1mm paksuisesta hopealevystä sahaamalla. Ekassa kuvassa japaninkielellä Hayabusa.

Tälläinen siitä sitten tuli. Kuva on suurempana kuin itse riipus on. Riipuksen koko korkeus lenkki mukaan lukien on 2,8cm. Lopputulokseen olin varsin tyytyväinen ja siltä vaikutti tilaajakin. (hopea on sitten viheliäistä kuvattavaa heijastumineen)

Parit kilkutin rannekorut tuli tehtyä viikonlopun aikana. Isoja lenkkejä 1,5mm hopealangasta. Valsilla hiukan litistelin lankaa ennen renkaiksi tekemistä. Kaikki lenkit on juotettu kiinni. Vastaavat olen tehnyt itselle joskus aikaisemmin, nämä molemmat menevät myytäviin. Ekassa pyöreitä renkaita kahta eri kokoa.

Tässä soikeita ja pyöreitä renkaita vuorotellen. Kuvissa näyttää kuin renkaissa olisi rosoja ja epätasaisuuksia, mutta ovat vaan heijastumia kuvassa. Molemmista löytyy nimi- ja pitoisuusleimat.

Muutamat sormukset ja korvikset

Jostain se idea taas tuli ja lähdin liikkeelle taas liikkeelle, minä kokeilen periaatteella. En mun edes pitänyt koruja tehdä, mutta löysinpä taas itseni juotoshommista. Materiaaleina 1mm ja 1,2mmm hopealangat jotka juotin yhteen ja väänsin sormuksiksi.

Tässä parempaa lähikuvaa pinnasta. Solkisormus syntyi täysin vahingossa kun piti paikkailla virheitään =D juotosauma oli niin epäsiisti ettei sitä olisi viilaamalla fiksattu. Niinpä sahasin sormuksesta palan pois ja hämmästelin mitä nyt tekis?? Jälkikäteen on helppo viisastella et olis ollu kivempi jos solki olisi ollut vaikka puolipyöreä. Sormusten sisäpinnat kiillottelen paremmiksi ensi viikon kurssilla. Mutta tälläistä sain aikaiseksi rään tukkimilla aivoilla. Kuluva viikko on siis mennyt flunssan kourissa.

Nämä tein jo aikaisemmin edelliseen settiin täydennykseksi. Enpä vaan saanut aikaiseksi kuvata.

Ja samaan settiin "arkiversiot" jotka on vähemmän bling-bling.

Ruttusia rusinoita edelleen

Mä oon ihan myyty näihin ruttuihin. Tähän tein edellistä isomman kukan ja hopean pinta on kuvioitu, niin kukassa kuin lenkeissäkin. Ja swarot on tummempia, sävyt mocca ja savutopaasi. Tuttuun tapaan kollaasia saa isommaksi kuvaa klikkaamalla.

Rannekoru samoista aineksista ja savukvartsia lisukkeena. Enää uupuu vain korvikset. Tai no jos tarkkoja ollaan niin puuttuu multa vaatteetkin näihin koruihin ;) Tai jos sitä vaan menis lauantaina häihin, keisarin uudet vaatteet periaatteella =D

Jumituksia ja ähkyilyjä

Iski se sitten muhunkin, täydellinen korujumi ja blogi ähky. Liekkö vielä ollut laiskan lehemän tauti kaupanpäällisinä. Viime viikolla aloin purkamaan jumia ketjujen teolla. Se kun on kuitenkin aika mekaanista toimintaa. Tein itselleni rannekorun, mallia mattoketju. Tuli sitä väsättyä muitakin ketjun pätkiä, niistä sitten kuvia myöhemmin korujen muodossa.

Tämä riipus on tehty jo ennen jumituksia. Jäi vaan kuvaamatta kun piti ensin päättää tykkäänkö vai meneekö purkuun. Hopeaa ja mv-keshihelmiä.

Kaulakoru ruttuisista makeanvedenhelmistä ja swarovskeista.

Kukkasormus on ollut to do listalla siitä asti kun aloin tekemään hopeakoruja. Näistä kukista kyllä olin aluperin kaavaillut riipuksia. Mutta ei aina käy niin kuin suunnitellaan, ei edes joka kerta.

Jos tää taas tästä lähtis ja tulis näitä päivityksiäkin useammin.

Minulle oli postia

Postlooraan oli putkahtunat pussukka, jossa oli seuraavanlainen sisältö.

Mukana ei ollut mitään viestiä. Kuoressa oli ainoastaan Tiimarin leima lähettäjän kohdalla. Käynti Tiimarin sivuilla paljasti, että olin voittanut suuri ideakilpailussa kesä-heinäkuun osion. Osallistuin kilpailuun tällä tekemälläni ovikyltillä, joka on nähty täällä blogissa aikaisemminkin.

En muista että olisin osallistunut puuhasteluillani mihinkään kilpailuun ikinä. Tämäkin tuli lähetettyä ihan exrempore yks heinäkuinen lauantai ,kun sattumalta kyseisen kilpailun bongasin.

Vaihdoin tuohon tietoja minusta kohtaan sp osoitteen, kun viime viikolla ei kaikki gmailin sähköpostit tulleet perille asti .

Kaiken kirjavaa sakkia

Pidemmittä puheitta, ekana koko setti, kaulakoru, rannekoru ja korvikset. Materiaalit hopeaa, akvamariinia ovaalina ja heishinä, makeanvedenhelmiä. Helmien välissä aina yksi pala tynnyriketjua. Kuvaa saa taas hieman suuremmaksi sitä klikkaamalla.

Rannekoru, madakaskarin karneoleja ja hopeisia ovaali rinkuloita.

Rannekoru, hopeisista ovaali rinkuloista ja väleissä palat tynnyriketjua.

Rannekoru, purppuraakaatteja ja oiliketjua

.

Lisäilin tuohon sivupalkkiin, blogilista ja bloglovin nappulat. Jokunen olikin jo lisännyt bloglovingin kautta Amalian Aarteet suosikiksi, kiitos <3

Sydän teemalla mennään

Itse en juurikaan selaile ulkomaanihmeiden blogeja tai sivuja. Nekan blogin kautta klikkasin itseni joskus aikaa sitten Magdalena Borejkon blogiin. Voi tsiisus, kummastus ja hämmästys mitä ihanuuksia sieltä löytyikään. Mutta yksi oli ylitse muiden, kieputeltu lukon mallinen riipus. Se ei lähtenyt tästä muuten lahosta päästä kulumallakaan pois. Parisen viikkoa sitten juotin sydämenmallisia lukkopohjia. Niin eikös Nekka julkaissut samalla viikolla oman jumalattoman upean sydämensä, inspiraatio samasta lähteestä. Ajatuksena oli tehdä tämä oma koru valmiiksi ja käydä sen jälkeen Magdalenan sivuilla katsomassa miten läheltä liippaa ja laittaa inspiraationlähde linkkinä. Kyseinen blogi on kuitenkin poistettu, niin eipä paljon linkata. Muistelisin että se alkuperäinen koru olisi ollut, peruslukon mallinen ei sydämen.

MUOKS* PaulaL:n vinkistä, se inspiraationlähde löytyi, KIITOS Paula!! Vaiks kyllä mä ensin nielaisin tyhjää, kun teksti näytti 1792 sales.

Tämä oma sydänlukkoni muotoutui sitä tehdessä, hieman toisenlaiseksi kuin olin aluksi suunnitellut. Itse sydämestä jäi granaatit kokonaan pois, muutaman kuitenkin sovitin koruun. Kuviin en saanut granaatin punaista hehkua. Niin ja se nipo joka sisälläni asuu, meni purkamaan sydämen keskiosan vaatimattomat 4 kertaa ennen kuin oli lopputulokseen tyytyväinen.
Ärsyttävä kaveri… nipo, nipo, nipo, niipoo.

Löydätkö tien mun sydämeeni

Ja tässäpä vielä tämä samainen sydän. Mitat, sydämen koko korkeus 38mm, leveys 22mm ja avain 15mm. Uskoisin että variaatioita tästä tullaan täällä vielä näkemään. Tätä tehdessä tuli idea jos toinenkin. Mun ranne ei vaan ole yhtä ihastunut näistä kieputuksista kuin minä itse. Mutta tässä tulee kohta olosuhteiden pakosta koruiluun viikon tai parin tauko, levätköön sitten mokoma.

Korvis pläjäys

Yllättäen granaattia ;) Paperille tuhraamisesta se ajatus sitten lähti. Ja kun mulla on niitä hopeisia taustojakin, niin tehdäänpä nyt sitten tappimallisia korviksia. Kun sitten tuli niiden taustojen aika, löysin tasan yhden parin ja niistäkin toinen oli ilman läpi reikää. Että näin meillä, unohdan tullessani ja muistan menessäni. (jos hyvä tuuri käy) Ylimmäiset hopeapalluroilla ja ilman.. Sydän versioissa lankaa on pahoinpidelty vasaralla.

Näistä tuli aikast upeet. Isot ku mitkä ja ehdottamasti edukseen olis kuva korvissa. Mut oli niin pirun hankalaa kuvata omaa korvaansa. Juu mä kokeilin =D Ei tullu ku tärähtäneitä otoksia, eikä se nyt johtunut allekirjoittaneen luonteenpiirteistä. Hih, tossa mun oma kuvauksessa lukee, liki nelikymppinen. Jos sen vaihtais tekstiin hieman hieman vajaa nelikymppinen, niin sitä ei tarttis vaihtaa sit syksymmällä kun tuo maaginen luku tulee täyteen.

Samat uusiks, en taas osannut päättää kumpi pahempi niin laitoin molemmat. Innoittajana näihin isoihin korviksiin, oli ihan selkeästi Katrin tekemät isot korvikset.

Koukussa

Ihan koukussa kieputteluun. Simppeli kieputeltu riipus vuorikristallilla ja patinoitua hopeaa. Vaihtees mulla ja kameralla ei ole yhteistä kieltä.

Tää on mun, mun ja vielä kerran mun. Sydän on kieputeltu jo hyvän aikaa sitten, mutta pientä tuskaa tuotti korun tekeminen sen ympärille. Ne kuuluisat hyvät ideat ei vaan toimineet ja korun tekele vaan irvisteli pöydän reunalla. Sydämessä punaista spinelliä ja granaattia. Ketjun kivet niin ikään granaattia, 5mm pyöreä ja viistehiottu ovaali. Upea tummanpunainen väri ei tule kuvissa esiin, mutta en nyt jaksa vehdata enempää kuvien kanssa. Syherön suherot tein 0,6mm langasta. Niistä tuli aika söpöset kun aikaisemmin tekemäni ovat pari astetta jykevämmät.

Oikeesti

Turmaliinia edelleen

Edellisen kaulakorun kaveriksi korvikset. Oon ihan hullaantunut näihin turmaliinin väreihin. Harmi ettei näitä juurikaan löydy kotimaisilta helmikauppiailta. Goolella kyllä löytyi, mutta tilaappa siinä sitten kymmeniä dollareja maksavia nauhoja ulkomailta kun laadusta ei ole mitään takeita =(

Turmaliinia

Tämän kaulakorun kohdalla oli suunnitelma jos toinenkin, toteutus jossain kohdassa kymmenen. Lopputulokseen olen kuitenkin ihan tyytyväinen. Ensimmäisissä koruun kaavalemistani turmaliineistä ei mennyt mikään valtakunnan hopealanka läpi. Tein hopeaosia, juotin renkaita, pahoinpitelin niitä vasalla, patinoin ne ja ne ei sopinutkaan koruun. Tein lanka solmuja, ei nekään mallanneet. Loppujen lopuksi koru muodostui peruslinkityksellä ;) aina ei oo niin helppoo..... ei ees joka kerta.
Kieputteluhässäkässä turmaliini siruja. Pyöreät turmaliinit on aivan törkeän hyvän laatuisia ja hintakin oli sen mukainen. Nugetit taas on turmaliinin ja prehniitin sekoitusta. Hässäkkä sijoittuu korussa vasemalle sivulle, 1 koru ja 3 kuvaa.

Nilkkis

Eilen aamukahvin lomassa, väsäsin itselleni nilkkakorun. Ilman mitään suunnitelmia istahdin korupöydän ääreen ja ensimmäiseksi tarttui käsiin nuo balihopea osat. Siitä se sitten muotoutui itsekseen, ilman mitään luomisen tuskia =D
Kivet karneoli, granaatti ja vuorikristalli.

Koru kalman kalpeassa nilkassa. Sisäinen auringonpalvojani on ottanut pitkät ja häipynyt ties minne. En jaksa olla yhtään auringossa vaan tuskastun heti ja hakeudun varjoon. Että jos satutte näkemään sitä potkikaa kotiin.