Korvishaaste etenee, parit 95-85

Dodii, nyt on värkätty pari jos toinenkin. Kaikissa hopeaosat helmeksien seurana. Pidemmittä lätinöitä, hypätään kuviin.

Korallia, korallia, ihanan punaista.

Swarovskin sydämet, punaista kuinkas muuten.

Jotain sinistä. Swarovskin kristallia.

Jaspista ja balin rondelleja. Rondelli idea "lainattu" Piiskulta ihan luvan kanssa.

Ajatukset solmussa? Vai mikä lie oli ideana ;) köynnöstävää sinistä lopputuloksena.

Sinistä sadetta

Sydämellisesti sinun

Rubiinikvartsia, yhdestä langasta koko hässäkkä.

Mystistäkvartsia ja makeanvedenhelmet. Ja näissäkin yhdestä langasta koko kiemurahässäkkä korviskoukkuineen.

Perhoset kiemuroissa, granaatilla maustettuna.

Kimuranttia perhosaihetta, pienemmässä koossa ja hennonvihreällä lasihelmellä. Näillä taidan yllättää oman äitylin.

Tälläsiä tällä erää. Luulenpa että mielikuvitus joutuu koetukselle ennen kuin 101 korvisparia on täynnä. Haastessa sai kyllä toistaa itseään..... mutta kattellaan mitä tuleman pitää.

Makoisaa mansikkaista ja 101 haaste parit 99-96

Illan hämärtyessä ja hyttysten kiusatessa on tultava sisätiloihin. Vähän jo pukkaa vieroitusoireita tai koruilupuutostautia, joten ihan pakko sitä oli vähän verrytellä. Ekana rannekoru ihan punaisista ja muhkuraisista simpukankuorihelmistä, mausteena hieman hopeaa ja granaattia.

Korvakorut kaveriksi. 101 korvakoruhaaste haaste/99

Heikun Keikun korvikset korallista ja hopeasta. 101/98

Iki-ihanaa granaattia, balinhopea osia. 101/97

He ujot hempeät vaaleanpunaiset ruusukvartsit jotka eivät halunneet tulla kuvatuksi. 101/96

Roskalavoilta haalittuja aarteita istutusastioina.

Eilen se iski....

se perspiraatio vai mikä se oli. Hillitön himo tarttua helmeksiin ja aikast hempeetä on lopputulos. Rannekoru 12mm simpukankuorihelmistä ja hopeaosista.

Sydänlukko kruunatkoon hempeyden.

Perussimppeli kaulakoru vaihdettavilla riipuksilla.

Ja parit korvakorut vielä. Muikkunen heitti feisbookissa haasteen 101 korvakoruparin tekemisestä. Haaste on otettu vastaan ja kaks olis tehtynä. Koko hommahan sai alkunsa, kun Romantikko facebookissa "ääneen ajatteli", Mä mietin et mulla on kirja 101 korvisparia....inspiraatiota ja korvikset aina loppu. onkohan hullun hommia.... Että näin, jos oot valmis hullun hommiin ja niin mukaan haasteeseen. Äkkiäkös sitä 101 paria korviksia väsää ;) Ei vaan haastella ei ole aikarajaa joten sinällään ei ollenkaan paha rasti. Kaikki joukolla korviksia värkkäämään!!!

Tää alkaa olla näitä rautalanka hommia vaan

Rautalangasta parit kranssit postilaatikkokatoksen koristukseksi. Vähän maaliapintaan ja se oli siinä.

Parit testikukkaset rautalangasta vääntäen.

Ihan pihalla mennään edelleen. Kuvassa PölkkyOrvokki, ennen oli hän linnunpönttö. Tökkötti vuosikaudet tuossa pihalla yhdessä männyssä. Oli jo läpikulku malli kun siinä ei ollut edes pohjaa =) Se jo niin tutuksi tullut miehen the ilme, kun osoitin pönttöä puussa ja ilmoitin vaimo haluaa, hae vaimolle, kiitosh ;)

Parhaat päivänsä nähnyt mansikkaruukku on saanut sisuksiinsa maksaruohoa. Tuossa se tököttää kalliolla ihanassa rustiikkisuudessaan.

Puuhastelu osastoa

Koruilut on ollu totaalisesti jäissä. Aika on mennyt pääasiassa ihan pihalla tai muuten vaan jonninjoutavia puuhatessa, niinku siivousta ja ikkunanpesua, plääh! Ja lätkän mm-kisat lohkaisi oman aikansa. Kuvassa yks kisaturisti joka kyllä pelien aikaan oli enempi ihmeissään, hei, mitä täällä tapahtuu?? Mitä hittoa ne huutaa ja meuhkaa =) Kuva otettu kisahuumassa juuri ennen vimoista ratkaisevaa peliä. Ja hienostihan siinä kävi, 16 vuoden piina päättyi ja Leijonat sai ansaitun voiton!! Onnea Jellonat, hieno suoritus!!

Rautalanka väännöksiä, pari kukkaset. Nämä voi vaikka törkätä johonkin kukkaruukkuun koristeeksi. Ideaa voisi soveltaa myös kranssiin.

Sadepäivän puuhasteluna askertelumassasta lasinalusia ja ylijäämistä pöytäliinanpainoja.

Vähän tuunausta. Yllättäen tästä huushollista löytyy ostettu ovikranssi. Se oli jo parhaat päivänsä näynyt, Pinoteksia pintaan niin vanhakin nuortuu vai miten se oli? Tais nyt kuitenkin olla ihan askartelu maalia. Ruudulliset kangasrusetit käsittelin Poverpolilla jos kestäisivät niin vähän paremmin.

Kiekuroita ja koukeroita

Aika on kulunut enimmäkseen ihan pihalla ;) Haravan kropsutuksia ja uusia istuksia tehdessä. No yöllähän on vielä suhteellisen viileää ja pimeää niin ehtii vähän korujakin värkkäämään =) Pikapäivitys ennen pihalle ryntäystä.

Hoppiasta nämä koukeroiset. Ylimmät kokoa n.17 ja alimmat 18 inan verran päälle.

Jooh... tekninen toteutus hättäisen häslärin luokkaa, mutta omaan käyttöön kelpanee. Tyk-tyk-tykkään tästä, kaikista virheellisyyksistä huolimatta. Mut hei, en minäkään oo täydellinen (aika uskomatonta ;) eiks vaan. Niin täähän on kuin minulle tehty.

Korukoplan haastekoru kotiutui

Korukoplan 6:des haaste, kaikki haasteen korut nähtävissä täällä.
Kiitos kaikille osallisille <3
Nyt esittelyssä oma koruni joka teki kierroksen osaavissa käsissä.

Lähtökohtanahan oli tämä tekemäni riipus joka sai nimekseen Mysteerin avain.

Ensimmäisen riipus matkasi Solelle.
Siniseen hopeoituun kupariin, sole oli kauniisti sommitellut, makeanvedenhelmiä, lasia, swarovskeja ja muutaman pikkuruisen kivihelmen. Kiinnitys avaimeen jäi avonaiseksi, joten koru jatkoi matkaansa kejun pätkä ja avain irrallaan toisistaan.

Toisena vuorossa oli Vikki ja koru sai jatkoa. Ihania sävyyn sopivia lasirondelleja, mysteerinen solmu ja pisteenä i:n päälle, sudenkorento ketjusta roikkumaan.

Ja matka jatkui Magsille. Nyt Solen tekemä osuus kiinnityi Vikin tekemän jatkoksi. Mags laittoi toiselle puolelle perhosta, mv-helmi sydäntä, sulan, liilaa nauhaa, merirosvokolikon, jonka hän on itse tehnyt polymeerisavesta. Oli mielikuvia, intiaaneista ja merirosvoista. Mysteerin matka jatkui Niinalle.

Ja koru saapuikin seuraavaan kohteeseen, lähteäkseen uudelleen Magsin käsiin =) Olipa tullut vielä idea.... tuli vähän lisää nauhaa, ketjunpätkää ja muutamat rusetit. Huomatkaa miten noiden rusettien sävyt sopivat tähän täydellisesti. Korun väri vaihtuu ikään kuin liukumalla sävystä toiseen.

Ja toistamiseen koru siis saapui Niinalle. Koru jatkui pirtsakan värisillä helmillä loppua kohti.


Toiselle puolelle Niina oli laittanut Vikin ja Solen tekemien osuuksien väliin mustan pallukan johon oli kieputeltu hopeaa. Ja tämäkin oli aivan kuin tehty tähän, hassua eikö totta.


Näin siis Mysterin avain matkusti halki Suomen, päätyen pirtsakaksi kokonaisuudeksi. Kiitos jokikiselle!! Tadaaaa, se olis nyt sitten tässä!! Koru on pitkä, niin kuin olin toivonutkin ja sitä myöten erittäin hankala kuvattava.

Pidetään häät, jookos. Korutkin olisi valmiina

Nämä korujen keshihelmet on pysyneet visusti Nerik (näitä ei raski ikinä käyttää) lootassa. Mut sitten tuli se idea ja se oli siinä sitten. no ihan näin helppoa se ollut, korun oikeanpuoleinen osa tuli sommiteltua useampaan kertaan ennen kuin olin tyytyväinen lopputulokseen. Näköjään nuo swarot heijastaa kuvissa punertavan sävyn osaan keshihelmistä. Valkoisia ovat kuitenkin heistä kaikki.

Sama koru molemmilta sivuilta

Saman tyylisiä keshejä rannekorussa, näissä kuitenkin tuo pallura lisänä yläreunassa.
Kaksi kuvaa tästäkin, kun ei osaa päättää.


Ja korvikset vielä, taas eri keshihelmet mutta sointuu ihan hyvin edellisiin.

Ja jälleen yksi enkelin siipi matkasi yhdelle rakkaalle ihmiselle. Tällä kertaa riipuksen muodossa.

Viimeistä viedään

Korukoplan viimeisenä mulle saapui Solen koru. Seuraava vaihe onkin sitten omien korujen kotiutuminen, jänskättää. Tää oli huippu kiva haaste, oli ilo olla mukana.



Vintaj materiaaleista korviksia, tää olis vähän kuin vieraissa kävisi ;) Sen verran "outo" materiaali mulle, kun oon pelannut melkeinpä vain tuon hopean kanssa. Noiden Vintaj korvakorukoukkujen kanssa täytyy suorittaa ihmiskokeita itsellään, aiheuttaako jotain reaktioita. Ja minähän taidan olla aika hyvä koekaniini tähän hommaan, sillä en pysty pitämään edes hopeoituja koukkuja illan kutinaa.



Hömpät hempukat.



Salama teki tepposet ja osat näyttää liian kirkkailta. Osat on ihan yhtä tummat kuin ylemmissä korviksissa.

Kurkataas taas

Eipä tässä juuri muuta ole ehtinyt tekemään kuin korukoplailla =) Hurjaa tahtia on luukusta kolissut postia. Magsin koru sai jatkoa mm. tässä muodossa. Sano se sävelin ja tumman puhuvin punaisin rakkauskirjein. Kirjekuoren tein messinkilevystä, mausteena swaron kristallit.



Sitten oli vuorossa Vikin muutos. Jotta jännitys säilyy loppuun asti niin ei näytetä kokonaisuuksia.




Viimeistä viedään tämän haasteen osalta. Juuri kun sain käsistäni edelliset korut tulla tupsahti postlootaan Solen koru. Eiköhän viikonloppuna viimeistään tule sen osalta valmista. Viikonvaihteessa kun sain edelliset korut osaltani valmiiksi ja sattui olemaan tuota vintajlankaa käsillä, niin sivutuotteena syntyi perhonen joka sai helmeksiä ja solmuja ympärilleen.




Sama koru kuin yllä. Ketjun pätkä korun takaosassa, on värkätty pienistä langan pätkistä.