Kamelontti korvikset

Tämä korvakorumalli on ollut pitkän aikaa mietintämyssyssä. Mutta tekiskö pienet, vai tekiskö suuret, vai kentis kuudet.....

Ja värillähän on väliä. Vanhaa rosaa, pinkkiä, sinistä, shampanjaa ja mustaa. Niinpä niin, kaikki tänne äkkii mulle nyt ja heti.

Piirtelin korvismallia paperille ja sain kuningasidean tuosta riipusosasta. Tein siitä avattavan niin kiviä voi vaihtaa mielen mukaan.

Tein sukulaiselle tilauksesta solmiokoruja ja yksi oli menossa rippilahjaksi. Laitoin yllärinä mukaan tekemäni rippikortin. (Malli ei ole oma vaan apinoitu valmiskortista jollaisen mp sai ripille päästessään) Puku on leikattu mustasta pahvista, teipattu korttipohjaan kaksipuoleisella teipillä. Loput hoidettu mustalla ja hopeatussilla. Solmiokoruja en jaksanut kuvata, kun eiköhän niitä ole jo nähty.

Viikonloppuna mentiin eikä meinattu, PikkuMyyn kanssa suhattiin lauantaina Lahdessa Jalo- ja korukivi & Helmimessuilla. Me ei otettu lamaa mukaan ja se näkyi reilusti keventyneessä kukkarossa. Tuli ostettua helmiä jos jonkinmoisia ja työkaluja. Eikä me pienistä hätkähdetä sunnuntaina oltiin Turun kädentaito- ja antikkimessuilla. Ei sitä täältäkään pitänyt tyhjin käsin kotiin lähteä. Messuostoksia en myöskään jaksanut kuvata.

Nikamaa ja tuskaista Lituskaa

Tässä keväällä on useammat tasapyöreät synttärit. Ensimmäisenä täytää isäni huomenna 60v. Ja jos häneltä ammattia kysyy, vastauksena on pyykkipoika. Pesula juttuja kun tekevät. Siitä tuo "hopeinen" pyykkipoika kortissa. Olishan sitä korttiin voinut laittaa 60 pyykkipoikaa, mutta tuskinpa olisi mun huumori kestänyt loppuun asti.

Pelkkä hopea on kyllä niin viheliäistä kuvattavaa, nämä räpsäykset valittu taas useamman joukosta. Kun en taas osannut päättää, tein 1mm langasta Nikama rannekorun ja 1,2mm langasta Lituskan joka tunnetaan myös nimillä Tuska ja Käärme. Ei tämän ketjun tekeminen enää niin tuskaista ole, kun sen on kerran oppinut. Mutta se ensimmäinen aloitus joskus oli sitä.

Tämän Nikaman laitan iskän pakettiin. Pitipä tekemäni, myös joku kaulakoru mutta ranne kenkkuilee taas sen verran ettei kädessä meinaa pysyä edes kaffepannu =( ÄrriPurriRumaSana

Laitanpa tähän vielä kaikki yheskoos, sama ketju eri vahvuisista langoista. Alhaalta ylös päin 0,8, 1,0 ja 1,2mm lanka. Tuo 1,2mm langasta tehty on jo niin jykevä että pitäisi rannekoruna kestää hyvinkin käytössä mutta kaulakoruna olisi aivan liian paksu. Keskimmäinen on ollut ahkerassa käytössä mikä näkyykin tuosta väristä.

Tämä ryhmä rämä matkaa tänään Tampesteriin Pappan synttäreille. Pikainen reissu tulee oleman kun huomen illalla täytyy olla takaisin pelaamassa jääkiekkoa. Tosin jäälle menee vain yksi meistä =)

Ihan äskenhän

tämä kaveri oli lähdössä Nuuskamuikkusen kanssa etelään.

Sama kaveri täytti eilen 16v. Ja ihan hiljaittain tuli kaula pureskeltuna kotiin. Johon totesin; mä meen nukkuun, herättäkää kun tuo lähtee armeijaan ;D No eihän sitä unta niin kauan riitänyt, nukuin Ruususen unta ja näytin herätessä 100 vuotiaalta.

Hirviömutsi on viime vuodet kantanut paakkelsit kaupasta. Joku ratas vissiin löi tyhjää ja päätin että teen piiiitkästä aikaa kakun itse. Kakun koristelu idean hakusessa meni tovi jos toinenkin. Tuskinpa olisi kauheasti ilahtunut mutsin nostalgiasta ja Nuuskamuikkusesta kakun päällä. Niinikään klovni ja Mikki Hiiri kakut taitaa olla taakse jäänyttä elämää. Ja täytyyhän kakussa joku idea olla... niinpä niin. Tietäähän sen mitä tuon ikäisen päässä liikkuu, mutta niitä ajatuksia en ollut valmis muokkaamaan kakuksi. Niinpä sitten kera harmaiden hiuksen päädyin pojan harrastukseen. Jääkiekkoahan tuo pelaa ja kiekko tai maila olisi ollut liian helposti toteutettavissa. Haastetta olla pitää, eikös? Hokkarit, hyvä idea, teenpä luistinkakun. (Tässä vaiheessa voisin todeta että elämä olisi paljon helpompaa jos minä en olisi minä). Musta perushokkari ei tietenkään tullut kyseeseen, kun pojalla on Bauerin Nike Vaporit. Parissa kaupassa piti käydä ennen kuin oli ainekset kasassa. Netistähän nyt olisi saanut tilaamalla vaikka mitä, mutta eipä ollut enää aikaa. Luistin on tehty marsipaanista ja maalattu mustalla elintarvikevärillä. Punainen elintarvike väri oli loppu kaupoista joissa kävin niin otin punaista sokerikuorrutetta. Tasan kaksi tuntia meni tähän luistimen väsäämiseen aikaa.

Olin niin täpinöissäni tuosta luistimesta, että unohdin kokonaan kakun muun koristelun. Eipä ollut kaapissa muuta kuin lakritsiströsseleitä, niitä sitten vähän reunoille ja kerma pursotukset. Ihan hyvältä tämä luistinkakku silti maistui.

Messuilua ja muuta kivaa

Sunnuntaina messuiltiin Pikkuisen Myyn kanssa Wanhassa satamassa käsityömessuilla. Olihan siellä taas kaikkea kivaa, vaikka kuinka paljon. Nämä tarttuivat mukaan. Kuvassa vasemmalla olevat ruttuhelmet ja helmisilkit on Tuijalta Thuja Designista. Loput helmekset taasen Helmiliinalta. Ja noi tossukat on "merkkiä" ARKI by Pia Heilä. Mä en vaan kyennyt vastustamaan näitä.

Ja kattokees mitä mä sain mun mieheltä. Ronttas tälläsen työkalukaapin aamuste sisään ennen ku läks töihin. Vaimon suupielet venyi korviin asti ja kapsahti ukkonsa kaulaan, kiitos!! Taisi se ukko suukonkin saada <3 Tälläisistä ylläreistä mä tykkään, tuhannesti enempi ku jostain timanttisormuksesta. Ihana ihminen <3 (ainakin tänään, huomenna kaikki voi olla toisin ;) Mut näin on aina ollut ja tulee olemaan, työkalut ja tarvikkeet on se juttu millä mua ilahdutetaan.

Madakaskarin karneolit

Tämä viikko onkin mennyt visusti punkan pohjalla, tavallista ärhäkämpi flunssa iski päälle. Kuume on huidellut siinä 39 asteen paikkeilla, keuhkot kappaleina ja katurakin yskää. Sen enemmittä rutinoita, nämäkin valmistui viime viikonloppuna.

Krokotiili Rock, Madakaskarin karneoleilla.
Onkohan miun piässä joku vika, kun jostain ihan pienestä sanasta tai lauseen pätkästä saan päässäni jukeboxin päälle? No tätä krokotiiliketjua tehdessäni, jukeboxissa soi Muskan krokotiili rock =) siinä rokatessa seuraan eksyi nämä karneolit.

Tässä kuvassa väri on lähempänä totuutta

Nämähän tein jo vähän aikaa sitten, mutta niin kiva kuin tämä malli olisikin eipä pysy mun luppakorvissa nämä =( Ei auttanut edes muoviset korvakoruntaustat.

Joten tekaisin sitten tälläiset vähän pulskemmat ja muutenkin normaalia isommat koukkuset. Nähtäväksi jää toimiiko.

Hih, sinä aikana kun itse olen värjoitellyt vällyjen välissä, olen päässyt kaalimadon kummiksi, hi,hii. Ei, kyse ei ole kuumehoureista vaan PikkuMyyn rannekorusta. Joka löytyy täältä. Aika ainutlaatuinen tapaus, enpä olisi eilen uskonut että tänään olen rannekorun kummi.

Solmuja, solmuja aina vaan

Jos alkaa olla jo Knots allergiaa, kannattaa poistua pikaisesti ;) Nämä vielä, ja sit ei enää.....

Kaulakoru samaisista aineksista kuin edellisen postauksen ranneke. Ja joka ei suostunut kuvattavaksi millään... saa kelvata.

Väriterapiaa vai värishokki? Hitsiläinen, luulin ihan oikeesti saaneeni/ottaneeni yliannostuksen oranssiin ja keltaiseen joskus 90-luvulla. Mut ei, takaisin tunkevat. Kivekset akaattia ja karneolia.

Sekolainen kollaasi edellisestä.

Lisää Knotseja

Ihastuin jo aikoja sitten Inkun tekemiin koruihin joissa oli vaaleita makeanvedenhelmiä ja patinoitua hopeaa. Nyt solmuinnostuksen vallassa sain ahaa elämyksen ja tässä tulos. Ihanaakin ihanammat rutturusinat on kotoisin Helmiliinalta, mistäs muualta ;D Ketjuosuus mallia tynnyri.

Kuvakollaasin saa isommaksi klikkaamalla kuvaa.

Piiperrysviruksen kourissa väsäsin myös parit pätkät HooDoo ketjua eli krokotiiliketjua. Tämä piiperrys taisi olla 0,8mm langalla ja 2,5mm lenkeillä. Tämä on hemmetin helppo konsti tehdä itsensä hulluksi, tai no hullummaksi jos se nyt edes olisi mahdollista. En ollut tätä mallia ennen tehnyt ja uskoisin että opettelu olisi ollut hippasen helpompaa paksumalla langalla ja isoimilla lenkeillä. Mutta minkäs teet, puupää mikä puupää. Aikaa mihinkään ylimääräisiin harjoitteluihin ollut, kun en tiennyt minkä ketjun tekisin yllä olevaan rannekoruun.

Edellisessä postauksessa se aiemmin lupailtu Love Knots ohje.

Love Knots ohjeen tapainen

Näin minä sen teen. 1mm hopealanka / 5mm veivi. Ja 0,8mm lanka /4mm veivi. Nämä veivikoot 5:delle kierteelle. Elikkäs ensin lanka kierretään spiraalille. (Kuvat on yhtä tärähtäneitä kuin tekijäkin, mutta koska näistä idea selviää en kuvannut uudestaan)

Lähettäjä Amalian Aarteet

Spiraalista pätkitään sivuleikkureilla, 5:den kierteen paloja.

Lähettäjä Amalian Aarteet

Jotka kierretään yhteen, kuten avainrengasta kiinnitettäisiin.

Lähettäjä Amalian Aarteet

Lähettäjä Amalian Aarteet

Leikatut päät käännetään osien sisälle ja kiinnitys lanka pujotetaan läpi, kuten kuvassa.

Lähettäjä Amalian Aarteet

Helppoa, eikös vaan? Ja jos näistä kuvista oli jotain apua, olisinpa hyvin onnellinen jos viitsit jättää kommentin tai linkittää tähän tekstiin. Kiitos =)

Näitä tehdessä, muhun iski joku piiperrysvirus jonka on varmaan tartuttanut ystäväni PikkuMyy kukas muu. Mutta teinpä sitten vielä solmuja 0,6mm langalla. Oikealla siis solmu 1mm langasta ja vasemmalla miniatyyri versio. Laitoin 5 senttiset kuvaan, jotta koko hahmottuisi selkeämmin.

Lähettäjä Amalian Aarteet

* Muoks* lisäys kolmoissolmu, eli Danish Knot ohjeeseen

Love Knotseja

Viime lauantain Turkulaisen helmitapaamisessa, opeteltiin Love Knots solmuja. Innostuin niitä sitten pitkästä aikaa kotonakin vääntämään. Ekat korvikset, hopeaa ja Swarovskin biconet, sävy topaasi.

Kaulakoru ja korvikset, hopeaa ja puukorallia. Tässä käytiin kova taisto, ihan väkisin oli jos jonkinlaista punaista akaattia ja karneolia tunkemassa koruun, mutta en luovuttanut. Korviskoukut vääntelin lukolliseksi versioksi.

Ja lisää pukkaa, tuloillaan on, solmut vaan loppui kesken. Tarttisko joku kuvallista solmu opastusta? Kun kerran teen lisää solmuja, niin samalla vois kuvata työvaiheet. Tämän kiveksen nimi on hukassa, helmet on ostettu Tampesterin kädentaito messuilta Helmiliinalta. Onkos tää sitä "rutina"kvartsia vai jotain ihan muuta??

Vasemmalla aikaisemmin tekemäni rannekoru, joka oli mulle liian iso ja mun mielestä helmien määrää ei voinut vähentää. Niinpä annoin tämän lahjaksi ja tein itselleni uuden jossa tuo keskiosa on pienempi. Tarkoituksella en katsonut korusta kuvaa, etten tekisi samanlaista. Kuinkas sitten kävikään, eihän se samanlainen ole ja on kuitenkin, värit on täysin käänteisesti edelliseen nähden. Ja korvikset kaveriksi, mikäs mulle sopiskaan paremmin kun tälläiset eripariset. -Nimimerkillä- Toisinaan nuttukin nurinperin-

Huopikkaat, huopikkaat ja vähän korviksiakin

Parit huopatossuset, punaiset matkaavat Mummulle pohjoiseen ja vaaleen siniset on mun. Tehty ihan perinteisin menetelmin villalevystä.

Korvispläjäys, Kaikissa hopeaa, vasemmalla "jotain" vaaleansinistä kiveä, seuraavissa Dumortieriitti, ja sitten aivan ihanat Madakasgarin karneolit. Alimaisissa Swarovskin kristalleja.

Härkää sarvista,

vai Amaliaa korvista.... Sinisistä ei tahdo syntyä koruja sitten millään. Vaikkakin on ollut ja on yks mun lempiväreistä. Pyörittelin näitä helmeksiä pöydällä ja arvoin patinoitujen ja kirkkaiden hopeaosasten välillä. Jälkimmäiset voitti tällä kertaa.

Sininen hetki,

Muutama lähikuva, riipuksena filigree sydänlukko. Hiukan arveluttaa tuon sydänlukon kiinni pysyminen, vaikuttaa hieman heppoiselta tuo kiinnitys. Kuvat saapi taas, klikkaamalla suuremmaksi.

Hopealevystä tehty riipus ja salpalukko. Riipus on saman kaltainen kuin tämä aiemmin tekemäni. Kuten kuvasta näkyy niin patinapadassa on tullut nämä pyöräytettyä.

Ja sormus joka ei suostunut kuvattavaksi. Kuvattu takaa, edestä ja sivulta. Kaipa näistä jotain selvää saa. Onpa se näköjään jo naarmuinenkin vajaan viikon käytön jälkeen. Sormus tehty 1mm hopealevystä. Itse sormus ei ole alkuunkaan sellainen, mitä siitä piti alkujaan tulla. Varsin onnistunut epäonnistuminen kuitenkin. Kuvat nyt ei vaan tee oikeutta tälle, seli, seli. Joka tapauksessa alkuperäinen idea on taas pisteessä A.

Vaihteeksi työnteko on häirinnyt harrastusta ja netissä roikkumista. Mutta eiköhän tää taas tästä.

Miksi minusta ei tullut suurta taiteilijaa

Tässä ensimmäinen säilynyt piirustus, jonka olen tehnyt 1-2 vuotiaana, sanomista tuli jo tästä. Kun tietenkin piirsin koko sivun ja alaosa olisi pitänyt piirtää vasta vuoden päästä.

Tästä muutaman vuoden päästä, toteutin itseäni piirtämällä mustalla paksulla tussilla rappukäytävän seinään. Tein tämän tietenkin omaan kerrokseen, kotioven viereen. Muistan kuvan aivan elävästi piirsin kissan, talon ja kukkia. Ja kuinkas muuten, kirjoitin kissan kokoisilla kirjaimilla UNA. Eli oman nimeni väärinpäin. Sattuipa siivojakin sopivasti paikalle ja tivasi minulta kiukkuisesti; olenko minä piirtänyt seinään. Minä siinä seisoin kädet selän takana, ja vastasin; eeeen ole. Niin mutta sinulla on tussi kädessä! Niin mutta tästä tulee sinistä. Plingplom, ilkeä ja vihainen siivooja täti soitti meidän ovikelloa. No eipä ilahtunut Esko-enokaan taideteoksestani. Eikä kyllä äitikään kun tuli töistä kotiin. Selkääni en saanut mutta kuulosuojaimille olisi ollut käyttöä.

Eli olen ollut väärin ymmärretty taiteilija jo lapsena ;)

Ei vaan syy taitaa kuitenkin olla se että olen kaikissa tekemisissäni perfektionisti. Mitä tulee ”kuvataiteeseen” niin löydän aina tekemisistäni jotain vikaa. Kaappeja siivotessa löysin tällaisen lyijykynä työn. Enpä jaksanut kikkailla kameran säätöjen kanssa, kaipa tästä jotain selvää saa.
Olen tehnyt tämän ja seuraavan joskus 90-luvulla.

Tämän on taas ukko kulta pelastanut ja laittanut saunamökin seinälle. Kuvassa on jotain heijastumia ja värit väärän sävyiset. Mutta enpä jaksanut tämänkään kuvaamisen kanssa kikkailla enempiä.
Tämä oli tehty vesiväreillä. En edes muista koska mulla olisi viimeksi ollut kynät / värit piirtämistarkoituksessa kädessä (Ja tähän ei lasketa loputonta, vihkojen kulmien sotkemista ;)

Viikonloppuna on tullut koruiltuakin, on väännetty mm. Nikama ja Lituska ketjua. Yhdet huopatossut tuli tehtyä tänään, odottelee tuolla kuivumistaan. Kuvataan kun ehditään.

Ai niin, olohuoneen telkkari otti ja hajosi. Johan sillä olikin ikää kokonaiset 4-vuotta, kele. Hemmetin kalliiksi se tulee jo ennen kuin on korjaamossa. Tulipa sitten aamukahvi hörpittyä koneen äärellä ja eksyin iiiiihan vahingossa Helmiliinan putiikkiin. Tulipa keskimääräistä kalliimpi aamukaffe ;)Mut sehän ei voi olla mun syy, eihän?? Vaan sen hemmetin rikkinäisen television.